Kriisitilanne nostaa esiin monenlaisia tunteita ja ulkoinen tilanne pakottaa meidät nyt kääntymään myös sisäänpäin. Kun poikkeukselliseen tunneskaalaan lisää vielä taloudellisen toimintaympäristön muutokset, voi perusturvallisuuden tunne olla koetuksella. Lomautuksia, tulojen romahtamista, irtisanomisia. Optimistisimmatkin talousennusteet näyttävät tulipunaista.
Kun oman talouden tilanne huononee äkillisesti, on vaarana tehdä korjausliikkeitä, jotka lopulta voivat maksaa pitkän pennin.
Kriisiajan haistavat myös epärehelliset toimijat, jotka pyrkivät hyötymään ihmisten hädästä. Koronahuijari ei lepää, vaan toimii silloin, kun muiden harkintakyky saattaa olla haavoittuvainen. Tietojenkalastelua, huijausviestejä, vakoiluohjelmia ja jopa ovelle ilmestyviä huijaritestaajia. Poikkeuksellinen tilanne saattaa altistaa huijauksille myös ne, jotka muuten osaisivat varoa.
Muistammehan kaikki hengähtää hetken, ennen kuin toimimme netissä. Omien henkilötietojen luovuttamisessa, linkkien avaamisessa tai kirjavien somesisältöjen jakamisessa tulee nyt noudattaa erityistä varovaisuutta.
Koronahuijari ei lepää, vaan toimii silloin, kun muiden harkintakyky saattaa olla haavoittuvainen.
Harmaalla vyöhykkeellä toimivat myös kriisin hetkellä korkeakuluisia kuluttajaluottoja, ns. pikavippejä, tarjoavat yritykset. Kaikkien luotontarjoajien tulisi viimeistään tässä vaiheessa ryhdistäytyä ja tehdä korjausliikkeitä omaan toimintaansa, mikäli toiminnan vastuullisuudessa on ollut puutteita. Ihmisten yllättävän rahantarpeen laastarointi korkeakuluisilla luotoilla on vain yksinkertaisesti väärin. Ongelmana ovat esimerkiksi pitkän maturiteetin järjestelylainat, joiden lopulliset kulut ovat kohtuuttoman kokoisia verrattuna alkuperäiseen pääomaan. Läpinäkyvän faktatiedon antaminen luoton ominaisuuksista on keskeistä.
Muutoksia toimialaan on jo tulossa. Tulevat vuodet ovat kuitenkin pitkiä, kun odotamme positiivisen luottotiedon käyttöönottoa, vakuudettomien lainojen tarjoajien tehokkaampaa valvontaa ja kovempia sanktioita lainvastaisista toimista. Jokainen velkatarina on henkilökohtainen tragedia ja vaatii vastuullista toimintaa jo nyt.
Maksuvapaat kuukaudet ja muut joustavat maksujärjestelyt sekä nopea, proaktiivinenkin asiakaspalvelu ovat olennaisessa osassa. Palvelun keskiöön tulee tuoda oletusarvoisesti myös oikea-aikainen neuvonta ja tarvittaessa palveluohjaus esimerkiksi velkaneuvonnan piiriin. Ihmisten todellinen käyttäytyminen täytyy ottaa huomioon kauniiden korulauseiden sijaan ja ottaa käyttöön keinot, joilla oikeasti on vaikutusta. Pelkkä hyvä tahtotila ei riitä.
Myös valtioneuvoston tulee osaltaan selvittää valmiuslain antamia mahdollisuuksia korkokulujen rajoittamisesta poikkeustilan aikana. Kriisin jälkeen kotitalouksien kulutuksen pikainen elpyminen on kansantaloudelle elintärkeää, eikä sitä tule halvaannuttaa kalliiden lainojen lyhennyksistä selviämiseen. Nykyajan kahleet kun eivät tunnetusti enää ole rautaa, vaan ne ovat sähköisiä allekirjoituksia liian monessa joustolainasopimuksessa.
Kirjoittaja Paula Pessi on kuluttajaekonomisti ja toimii Kuluttajaliiton tieto- ja viestintätiimin vetäjänä. Lisää Paula Pessin ajatuksia talousasioista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä löydät Twitteristä @paula_pessi.
Lue myös: Hämmennystä ja syviä sukelluksia – mitä koronaviruksen ravistelemilla sijoitusmarkkinoilla tapahtuu?
