Hyönteiset aterioiden raaka-aineina ovat tuttu juttu maailman eri kolkissa. Suomessakin tähän on herätty: Eviran hyväksyttyä sirkat ruoka-aineiksi vuonna 2017 maamme on kehittynyt sirkkatuotannon ja -tutkimuksen edelläkävijäksi.
– Elämme tällä hetkellä sirkkatuotannon ensimmäistä voimakasta aaltoa, toteaa hyönteiskokki ja alan epävirallinen äänitorvi Topi Kairenius.
– Itse kiinnostuin niistä saatuani tuliaisina snacks-tyyppisiä sirkkoja.
Kaireniuksen mukaan sirkkojen käyttöä länsimaissa vieroksutaan pääasiassa psykologisista syistä: niiden koetaan olevan jotenkin pelottavia olentoja, jotka eivät perinteisesti ole kuuluneet ihmisravinnoksi.
– Länsimaissa on myös juridisia haasteita, esimerkiksi lupakäytännöt.
Hyönteiset arkiruokana
Suomeen on elintarvikeluvan jälkeen syntynyt jo kymmenittäin pieniä sirkkatuotantoon erikoistuneita yrityksiä. Myös tuotekehitys ja tutkimus ovat vilkasta.
Miksi meidän tulisi syödä sirkkoja, kun muitakin ruoka-aineksia on ylenmäärin tarjolla?
– Sirkat ovat erinomainen proteiinin lähde. Eettisesti ja ravitsemuksellisesti ne sijoittuvat jonnekin eläinperäisen ja vegetaristisen ruokavalion välille, toteaa Kairenius.
– Ekologisia perusteita ovat esimerkiksi sirkkojen kasvatuksen vaatima pieni tila, joka ei vie laidun- tai kasvatustilaa muilta tuotteilta. Niitä voidaan kasvattaa muun muassa konteissa käyttäen vain vähän vettä ja energiaa. Totuttelu kannattaa aloittaa tutuista tuotteista: on sirkkaleipää, johon on jauhojen sekaan jauhettu kuivattua sirkkaa, on sirkkasuklaata ja sirkkalakritsaa, rohkaisee Kairenius.
Hänen mukaansa kyse ei ole ohimenevästä kuplasta vaan pysyvämmästä ilmiöstä.
– Hyönteiset ovat kovaa vauhtia tulossa arkiruokamme osaksi.
