Puhtaat vesistöt säilyvät vain yhteisellä tahtotilalla toimia ympäristöystävällisesti maalla ja vesistöillä. Suomen vesistöjen suurin kuormittaja on ihminen. Vaikka ympäristövalistuksella on saatu hyvää tulosta, on meillä vielä paljon opittavaa.
Sisävesien ja Itämeren ongelmat ovat yhtäläiset.
– Maalta vesistöihin laskeutuvat peltojen typpi- ja fosforilannoitteet rehevöittävät vesistöjä, mutta myös jätevesillä on edelleen osuutensa. Sadevesiviemäreiden kautta kulkeutuu myös erilaisia epäpuhtauksia luontoon. Monet asiat ovat hyvin, mutta parannettavaakin on, projektikoordinaattori Atte Lindqvist Pidä Saaristo Siistinä ry:stä kertoo.
Epäpuhtaudet vievät kalatkin vedestä
Vesistöihin kuulumattomat aineet heikentävät niiden tilaa. Rehevöityminen vahingoittaa vesistöjen hapensaantia ja kasvien, kalojen sekä pieneliöiden elintilaa. Kemikaalit ja mikromuovit vahingoittavat eläinlajien aineenvaihduntaa.
– Vesistöjen anti vaikuttaa koko ravintoketjuun. Pahimmillaan me syömme epäpuhtaudet omalta lautaseltamme. Parempaan on menty, esimerkiksi silakan dioksiinipitoisuudet ovat laskusuunnassa, Lindqvist toteaa.
Veneisiin käytettävillä maaleilla voidaan vaikuttaa vesistöjen tilaan: jättämällä veneensä maalaamatta kuparipitoisilla eliönestomaaleilla. Niistä irtoaa vesistöihin kuparia ja sinkkiä. Vapautuessaan veteen ne lisäävät pieneliöiden ja veden selkärangattomien lajien myrkkykertymiä.
– Veneessä kupari toimii biosiidinä, ja se estää merirokon kiinnittymisen veneen pohjaan. Vesistöön vapautuessaan se vahingoittaa Itämeren ravintoketjussa muita tärkeitä eliöitä, Lindqvist tarkentaa.
Kemikaalien suhteen tulevaisuus näyttää valoisalta.
Pohjamaaleihin on olemassa myrkyttömiä vaihtoehtoja ja hyvä peruspesu on verraton vaihtoehto päästöttömään veneeseen. Kemikaalien suhteen tulevaisuus näyttää valoisalta. Yhä useampi veneilijä valitsee ympäristöystävällisen vaihtoehdon.
Roskien, veneiden jätevesien ja tupakantumppien paikka ei ole luonnossa. Tupakantumpit sisältävät useita haitallisia kemikaaleja. Vedessä tumpeista irtoavat palaset päätyvät pahimmillaan kalojen ruuaksi. Roskien tyhjennys vain niille varatuille kierrätys- ja tyhjennyspisteille vähentää vesistöjen kuormitusta.
Ympäristökasvatus
Merten roskaantumista ja rehevöitymistä ehkäistään tehokkaasti ympäristökasvatuksella. Veneilijät ovat näyttäneet jo hyvää esimerkkiä saaristojen puhdistamistalkoilla ja omalla veneilykäyttäytymisellään.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Turun Yliopiston teettämä tutkimus osoittaa, että jätevedet lasketaan veteen vain ääritapauksissa, kun imutyhjennyspistettä ei ole käytettävissä.
Yksin muutosta ei tehdä. Itämeren kirkasvetiseen tulevaisuuteen tarvitaan yhteiset pelisäännöt ja Itämeren maiden yhteistyötä. Muistikuvat kirkkaista vesistä ja suurista rakkoleväkasvustoista antavat toivoa paremmasta.
Valistuneen veneilijän poijut:
1. Ota mukaan vain tarpeellinen. Mitä kannat, viet pois.
2. Elintarvikkeissa suosi kierrätysmateriaaleja ja kerää lasipullot talteen.
3. Tyhjennä roskat vierasvenesatamien kierrätyspisteisiin.
4. Jätevedet lasketaan imutyhjennyspaikoille.
5. Jos tupakoit, pidä mukana taskutuhkakuppia.
6. Vältä kuparipohjaisia veneen pohjamaaleja ja valitse ympäristöystävälliset maalit.
7. Suosi veneen pohjan pesua vesistöjen eliöiden luonnonkierron mukaan.