Kari Telaranta
johtava asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK
Palovaroitin on halpa henkivakuutus, mutta vain jos sen toimintakunnosta pidetään huolta.
– Muistitko vaihtaa palovaroittimen pariston? 1.12. vietetään palovaroitinpäivää, ja jos asia jäi silloin hoitamatta, on se syytä tehdä nyt, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:n johtava asiantuntija Kari Telaranta.
Jokaisen asunnon ehdottomana minimivaatimuksena on joka kerroksessa vähintään yksi palovaroitin alkavaa 60 neliötä kohden. Palovaroittimia on erilaisia, paristolla toimivista älypalovaroittimiin. Jos palovaroitin on kytketty taloyhtiön sähköverkkoon sen huolto ja vaihto kuuluvat taloyhtiölle. Kuukausittainen testaus kuuluu kuitenkin asukkaalle. Paristokäyttöisissä palovaroittimissa asukas vastaa itse palovaroittimen testaamisesta kuukausittain ja pariston vaihdosta vuosittain. Älypalovaroittimen hälytyksen voi ohjata matkapuhelimeen tai välittää esimerkiksi vartiointiliikkeeseen.
Paristokäyttöisen palovaroittimen tekninen ikä on viidestä kymmeneen vuotta, joten viimeistään 10 vuoden kuluttua valmistuspäivästä palovaroitin täytyy vaihtaa uuteen. Palovaroittimen komponentit vanhenevat myös tehdaspaketissa säilytettynä. Jokaisen varoittimen kohdalla säännöllinen testaus ja toimintakunnon varmistaminen on tärkeää.
– Suurin ongelma on yleensä se, että palovaroittimien paristoja ei ole vaihdettu, varoittimet ovat liian vanhoja ja niitä on liian vähän. Palovaroitin pitäisi olla vähintään jokaisessa makuuhuoneessa sekä kulkureiteillä, jotta tulipalo havaittaisiin mahdollisimman aikaisin. Suosittelen asennusvaiheessa langattomasti yhteenliitettäviä palovaroittimia. Kun yksi hälyttää, muutkin hälyttävät, huomauttaa Telaranta.
Sammutuspeite on joka kodin turvavaruste
Saunan kiuastakin vaarallisempi kodin laite on sähköliesi. Lieden väärinkäyttö ja ruuanlaiton yhteydessä tapahtuvat unohdukset ja huomion herpaantuminen aiheuttavat suuren osan paloista.
– Ihmiset haluavat autoja, joissa on paljon aktiivisia turvalaitteita. Niitä on saatavilla myös koteihin, kuten liesivahti, joka seuraa lieden käyttöä ja katkaisee virran vaaratilanteessa. Kunnon alkusammutuskalusto: sammutuspeite ja mielellään myös vaahtonestesammutin, on oltava joka kodissa. On varmistettava, että jokainen perheenjäsen tietää miten toimitaan palon sattuessa. Mikä on hätänumero, miten tehdään alkusammutus ja miten poistutaan? Onhan pelastussuunnitelmaan tutustuttu? Kari Telaranta kysyy.
On varmistettava, että jokainen perheenjäsen tietää miten toimitaan palon sattuessa.
Myös tulisijojen ja hormien kunnossapito on asukkaan vastuulla. Kun piirinuohousjärjestelmästä luovuttiin, on omistajan tai haltijan muistettava tilata nuohous itse ja pyytää nuohoojalta nuohoustodistus.
Nuohouksella varmistetaan tulisijan ja savupiipun turvallinen ja tehokas toiminta. Nuohooja näkee pelkästään savupiippuun katsomalla onko tulisijaa käytetty oikein ja antaa tarvittaessa ohjeita asiasta.
Savupiipun puhdistuksen lisäksi nuohooja tarkistaa myös tulisijan toimivuuden ja poistaa sinne kertyneen tuhkan. Näin edesautetaan puhtaampaa, energiatehokasta ja ympäristöystävällistä puun polttoa ja tulisijaa voi käyttää huoletta taas seuraavaan nuohoukseen asti. Nuohouksen laiminlyönti lisää merkittävästi nokipalon vaaraa. Nokipalo on aina vaaratilanne, sillä se voi levitä hormin ulkopuolelle.
Turvallisuus on yhteinen asiamme
Taloyhtiön pelastussuunnitelmasta tulee löytyä tieto, miten asunnosta päästään poistumaan tulipalon tai muun vaaratilanteen sattuessa. Suunnitelman voi pyytää isännöitsijältä. Jos suunnitelmasta ei löydy omaa asuntoa koskevaa poistumisohjetta, pitää asia ottaa esille yhtiökokouksessa.
– Yhtiökokouksessa kannattaa muutenkin nostaa esille turvallisuusasioita. Turvallisuussyistä irtotavaraa ei voida säilyttää poistumisteillä ja palo-ovet on pidettävä suljettuina. Jos palo-ovi on auki, tuli pääsee leviämään rappukäytävästä toiseen. Ja jos rapussa on savua, sinne ei saa mennä, sillä savu tappaa. On odotettava omassa asunnossa pelastajia, kertoo Telaranta.
– Jouluna ja muina pyhäpäivinä kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä puhelin käteen ja kysyä läheiseltä, jota ei pääse näkemään, mitä kuuluu? Yhteydenpito vähentää yksinäisyyden tunnetta ja lisää hyvinvointia ja sitä kautta turvallisuutta, Kari Telaranta muistuttaa.
