SerSafe-tutkimushankkeessa tarkasteltiin turvallisuusnäkökulmien huomioon ottamista teollisten palveluiden kehittämisen aikana. Hankkeen tulokset ovat vapaasti kaikkien yritysten hyödynnettävissä.
Useimmat teollisuusyritykset tarjoavat tai hankkivat nykyisin teollisia palveluita, kuten asennuksia, huoltoa, automatisointia ja ylläpitoa. Tutkijatohtori Sanna Nenosen mukaan palveluiden kehittämisen aikana tarkasteltavat turvallisuusnäkökulmat ovat kuitenkin jääneet turhan vähäiselle huomiolle.
– Turvallisuusnäkökulmien järjestelmällinen huomiointi teollisten palvelujen kehitysvaiheessa on oleellista, jotta toteutusvaiheen turvallisuus varmistetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
”SerSafe – Turvallisuuspäätöksenteko teollisissa palveluissa” on tutkimushanke, jossa tarkasteltiin turvallisuusnäkökulmien huomioon ottamista teollisten palveluiden kehittämisen aikana. Hankkeen tuloksena syntyi kahdenlaisia materiaaleja.
– Tasomallin avulla yritykset voivat arvioida palvelukehityksensä turvallisuuslähtöisyyttä ja suunnitella toiminnan kehittämistä. Tarkistuslistat puolestaan toimivat teollisten palveluiden kehityksen aikaisten turvallisuusnäkökulmien muistilistana, Nenonen kertoo.
Turvallisuuden ja muun päätöksenteon linkittäminen toisiinsa korostaa turvallisuuden merkitystä teollisissa palveluissa. Nenonen muistuttaa, että näin myös kehitysprosessin loppuvaiheessa hankalastikin toteutettavat ja kustannuksiltaan korkeat turvallisuuden hallintakeinot voidaan välttää.
– Turvallisuuden integroiminen muuhun päätöksentekoon voi mahdollistaa kokonaan uusien palveluideoiden löytämisen. Turvallisuuden parantaminen edistää myös yritysten tuottavuutta ja kilpailukyvyn säilyttämistä.
SerSafe-hanke selkeä jatkumo työturvallisuustyölle
”Aloittaessani työelämässä 60–70-lukujen vaihteessa työturvallisuus oli tuntematon käsite, ja asenne oli enemmänkin ”tekevälle sattuu”. Työtapaturmia pidettiin itsestäänselvyyksinä eikä seurantaa tai korjaavia toimenpiteitä tunnettu.
Vähitellen kuvioihin mukaan tulleiden suojavälineiden koettiin haittaavan työntekoa, ja niiden käyttöönotto vaati aikaa ja asennemuutosta. Esimerkiksi termi kypäräpakko syntyi noina aikoina.
Kun suomalaiset yritykset alkoivat kansainvälistyä, havahduttiin siihen, että työturvallisuutemme on retuperällä. Aluksi yritykset ottivat käyttöön turvallisuusjärjestelmät – sittemmin suojavälineet ovat kehittyneet, ja niitä pidetään nyt itsestäänselvyytenä. Suurin muutos on tapahtunut yleisessä turvallisuusasenteessa.
SerSafe-hankkeessa on tutkittu palvelutoimittajien turvallisuutta, ja se on näin ollen selkeä jatkumo työturvallisuustyössä. Työturvallisuuden keskiössä on nyt yksilö, työntekijä, jonka oma asenne ja osaaminen viime kädessä ratkaisevat toteutuuko turvallisuus. Työpaikat tarjoavat turvalliseen työntekoon kaiken avun, tuen ja työkalut.”
Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n puheenjohtaja Ilkka Palsola. Yhdistys on mukana SerSafe-hankkeessa.
SerSafe-hankkeessa kehitetyt materiaalipaketit: tut.fi/csme -> SerSafe
