Suomen Rajavartiolaitos valvoo Suomen ulkorajoja merellä, maalla ja ilmassa. Turvallisuusympäristön muuttuessa myös uusiin uhkiin valmistaudutaan vastaamaan tehokkaasti.
Rajavartiolaitoksen tärkein tehtävä on ylläpitää Suomen rajaturvallisuutta tehokkaalla ja uskottavalla ulkorajan valvonnalla sekä torjumalla Suomeen ja Eurooppaan kohdistuvia turvallisuusuhkia.
Rajojen valvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, kansainvälinen yhteistyö ja maanpuolustus ovatkin kirjattuina laitoksen ydintoimintoihin.
Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen jatkaa tehtävälistaa ja korostaa merialueen turvallisuuden ja ympäristön suojelua osana laitoksen strategiaa.
Osaamisellemme on kysyntää maamme rajojen ulkopuolellakin.
– Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava, ja valmiutemme toimia merellä tapahtuviin onnettomuuksiin on korkealla tasolla, hän sanoo.
Rajavalvonnasta ensimmäinen mielikuva saattaa monella olla rajalla ja sen läheisyydessä liikkuva raja(jalka)partio (vartio)koirineen. Koulutettuja rajakoiria laitoksella on kolmatta sataa ja ne ovat Laitisen mukaan äärettömän tärkeässä roolissa muun muassa luvattomien rajanylittäjien jäljittämisessä.
– Koirien lisäksi partiot hyödyntävät helikoptereita ja lentokoneita sekä maastoajoneuvoja, Laitinen lisää.
– Merirajaa valvomme laivoilla ja veneillä sekä tutka- ja kamerajärjestelmiä hyödyntäen.
Rajatarkastuksilla pyritään ensisijaisesti paljastamaan turvallisuusuhkia samalla pyrkien turvaamaan liikenteen ja ihmisten sujuva liikkuvuus rajanylityspaikoilla, kuten satamissa ja lentokentillä.
Rajan valvontaa tehdään tiiviissä yhteistyössä
Rajat ylittävässä rikostorjunnassa Rajavartiolaitos tekee tiivistä yhteistyötä poliisin ja tullin kanssa. Ihmissalakuljetus ja -kauppa sekä laiton maahantulo ja sen järjestäminen ovat esimerkkejä, joissa Rajavartiolaitoksella on valtuudet suorittaa esitutkinta.
Laitisen mukaan yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on viime vuosina laajentunut myös vakavaan rajat ylittävään rikostiedusteluun:
– Tämän kansainvälisestikin ainutlaatuisen yhteistyön tavoite on hoitaa akuutit tilanteet tai uhkatilanteet tehokkaasti ja joustavasti.
Meripelastus on Rajavartiolaitoksen toimialaa silloin, kun ympäristö tai ihmishenkiä on vaaratilanteessa. Suurin tähän mennessä tapahtunut meripelastustapahtuma, jonka Rajavartiolaitos johti, oli Estonian onnettomuus vuonna 1994.
– Suuronnettomuuden riski on suuri Itämerellä. Läheltä piti -tilanteita on viime vuosina ollut paljon, ja meriliikenteen edelleen lisääntyessä ja laivojen ohjauksen automatisoituessa huoli turvallisuudesta kasvaa, sanoo Laitinen.
– Alkavan vuoden 2019 alusta johtovastuu myös merellisistä ympäristöonnettomuuksista siirtyy Rajavartiolaitokselle. On ehdottoman tärkeää, että resurssejamme ei tässä kohtaa leikata lisää, sanoo Laitinen topakasti.
EU:n rajojen turvaaminen on osa suomalaistenkin vastuuta
Rajavartiolaitos on aktiivinen toimija myös kansainvälisissä tehtävissä. EU:n alueella Rajavartiolaitos on mukana kehittämässä yhdenmukaista ja tehokasta ulkorajavalvontaa.
– Osaamisellemme on kysyntää maamme rajojen ulkopuolellakin, ja osallistumme yhdessä muiden eurooppalaisten kollegoiden kanssa erilaisiin operaatioihin. Osallistumme esimerkiksi EU:n meripolitiikan käytännön hankkeisiin ja viranomaisten yhteistyön edistämiseen maiden välillä, Laitinen kertoo.
Yhtenä kansainvälisen yhteistyön tuomana etuna Laitinen näkee myös ammattitaidon kohentumisen ja uudenlaisen opin saannin sekä valmiuden hoitaa kotimaan tilanteita entistä paremmin.
– Jatkuva osaamisen kehittäminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen ovat erittäin tärkeässä roolissa alati muuttuvassa turvallisuusympäristössä, hän toteaa ja viittaa muun muassa hybridiuhkien esiintymiseen.
