Skip to main content
Etusivu » Turvallisuus » Puolustusvoimat vaalii kansallista turvallisuutta joka päivä
Maanpuolustus

Puolustusvoimat vaalii kansallista turvallisuutta joka päivä

suomen-puolustusvoimat
suomen-puolustusvoimat
Kuvat: Pexels ja Puolustusvoimat

Timo Kivinen

Puolustusvoimain komentaja, Kenraali


Turvallisuusympäristön kehitys on nopeaa ja vaikeasti ennakoitavaa. Suomen lähialueella Itämeren ja arktisen alueen merkitys on kasvanut, mikä näkyy sotilaallisen toiminnan lisääntymisenä. Samanaikaisesti moniulotteiset uhat ovat hämärtäneet perinteistä rauhan ja sodan rajaa.

Tämä asettaa kasvavia vaatimuksia kansalliselle turvallisuudelle ja erityisesti tilannekuvalle, ennakkovaroituskyvylle, valmiudelle ja viranomaisten yhteistyölle. Puolustusvoimat on reagoinut toimintaympäristön muutokseen kehittämällä toimintavalmiutta.

Puolustusvoimat huolehtii yhteiskunnan turvallisuudesta lakisääteisten tehtäviensä mukaisesti joka hetki. Suomen sotilaallisen puolustuksen päämääränä on ylläpitää sellaista puolustuskykyä, joka ennaltaehkäisee sotilaallisen voiman käytön Suomea vastaan. Vastuu Suomen sotilaallisesta puolustamisesta näkyy arjessa selvimmin varusmiesten ja reserviläisten koulutuksena. Puolustusvoimat kouluttaa vuodessa yli 20 000 varusmiestä ja noin 19 000 reserviläistä.

Sotilaalliseen maanpuolustukseen kuuluu Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen. Puolustusvoimat ylläpitää jatkuvasti tilannekuvaa Suomen lähialueen sotilaallisesta tilanteesta. Puolustusvoimat toteuttaa vuosittain yli kaksisataa tunnistustehtävää Suomen aluevesien tai ilmatilan läheisyydessä liikkuvien, yleensä valtiollisten toimijoiden tunnistamiseksi. Samalla osoitetaan, että Suomi huolehtii alueestaan itsenäisesti ja uskottavasti. Maarajan valvonnasta vastaa Rajavartiolaitos, jonka kanssa Puolustusvoimat tekee jatkuvaa yhteistyötä.

Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu viranomaisten ja kansalaisten kykyyn varautua ja toimia häiriötilanteissa.

Vuosittain Puolustusvoimat tukee muita viranomaisia keskimäärin yli viidelläsadalla tehtävällä. Eniten Puolustusvoimat tukee poliisia ja pelastuslaitoksia, joiden käyttöön annetaan tarvittaessa Puolustusvoimien kalustoa tai erikoishenkilöstöä.

Sotilaallinen kriisinhallinta on yksi Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä. Kriisinhallintaoperaatiot tukevat Euroopan ja siten myös Suomen turvallisuutta. Osallistumalla sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomi ottaa osaa ongelmien ratkaisemiseen mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa ja pyrkii rajoittamaan kriisien laajenemista. Samalla Suomi kantaa vastuuta globaalista turvallisuudesta.

Sotilaalliset kriisinhallintatehtävät ovat usein monimutkaisia ja pitkäkestoisia, mikä edellyttää myös Suomelta sitoutumista yhteisten päämäärien saavuttamiseen. Tällä hetkellä noin 400 suomalaista miestä ja naista palvelee sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa.

Moniulotteisia uhkia vastaan ei voida puolustautua vain yhden toimijan toimenpitein, vaan tarvitaan laajaa yhteistyötä eri viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa uhkiin vastaamiseksi. Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestokyky perustuu viranomaisten ja kansalaisten kykyyn varautua ja toimia häiriötilanteissa. Viranomaisten yhteistoiminta säästää yhteiskunnan voimavaroja, sillä yhdenkään viranomaisen ei tarvitse yksin varautua kaikkiin nähtävissä oleviin skenaarioihin.

Puolustusvoimat ei kykene toteuttamaan tehtäviään ilman yhteiskunnan tukea. Suomalaisten korkea maanpuolustustahto on puolustuskyvyn ja yhteiskunnan kriisinsietokyvyn perusta.

Next article