Matematiikka ei ole vain kouluaine, vaan joka päivä tarvittava ajattelutaito. Se näkyy vertailuna, mittaamisena, arviointina, päätöksentekona ja ongelmanratkaisuna. Matematiikka ja luonnontieteet ovat yhtä aikaa osaamisen perustaa, yhdenvertaisuutta ja yhteiskunnallista osallisuutta. Niiden merkitys ulottuu paljon luokkahuonetta laajemmalle.
– Arjen toimissa ja päätöksenteossa tarvitaan ymmärrystä esimerkiksi miljoonan ja miljardin erosta tai korkoa korolle -periaatteesta. Jokainen kohtaa väistämättä mittaluokkia, todennäköisyyksiä ja algoritmeja. Koulumatematiikka voi tuntua oppijasta vieraalta, mutta sama ajattelu avautuu, kun lasketaan mopon kampiakselin vääntömomenttia tai leipoessa muutetaan litroja desilitroiksi, kuvailee yliopistonlehtori Sari Yrjänäinen Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokselta.
– Oppijoiden lähtökohdat, kiinnostuksen kohteet ja oppimisen reitit ovat erilaisia. Erityisesti niiden oppilaiden, joille eteneminen on vaikeaa, on saatava kokea, että matematiikka kuuluu myös heille. Heillä on oikeus paitsi oppia, myös nauttia matematiikasta, lisää Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n puheenjohtaja Tarja Ylivuori.
Puhe matematiikasta muokkaa oppimista
Matematiikkasuhde alkaa rakentua jo kauan ennen koulua, pitkälti sen puheen kautta, jota lapsi ympärillään kuulee. Varhaislapsuudessa syntyvät peruskäsitykset määristä, vertailusta ja rakenteista luovat pohjan, jolle kaikki myöhempi oppiminen rakentuu. Lapset suhtautuvat numeroihin luontevasti ja leikkien, ja monelle matematiikka on vielä ensimmäisellä luokalla mieluisa aine.
– Innostus hiipuu usein murrosiän kynnyksellä. Perheellä ja lähipiirillä on merkittävä rooli siinä, millaisena matematiikka näyttäytyy: pelottavana ja poissulkevana vai uteliaisuutta herättävänä ja elämään kuuluvana, Yrjänäinen muistuttaa.
– Olisi hyvä, jos jo äitiysavustuspakkauksessa olisi mukana jokin pieni, arkea tukeva elementti, jonka tarkoitus on rohkaista nuoria vanhempia puhumaan matematiikasta ja auttamaan lasta kiinnittämään huomiota esimerkiksi lukumääriin. Kun matematiikkaan suhtaudutaan avoimesti ja uteliaasti, myös myöhempi koulutyö koetaan vähemmän kuormittavana. Jo kannustaminen ja yhteinen ihmettely riittävät, summaa Ylivuori.
