
Juha Nurmi
perusopetuksen johtaja, Espoon kaupunki

Merja Narvo-Akkola
toimialajohtaja, Espoon kaupunki
Kouluarki on täynnä pieniä ja suuria haasteita – mutta myös mahdollisuuksia. Kaikki alkaa läsnäolosta.
– Yksi tärkeimmistä asioista, mitä huoltajat voivat lapsensa koulunkäynnin tukemiseksi tehdä, on huolehtia arjen perusasioista: riittävästä unesta, aamupalasta ja siitä, että lapsella on turvallinen arki. Nämä pieniltä tuntuvat asiat luovat perustan oppimiselle. Levänneen ja ravitun lapsen on helpompi keskittyä ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, muistuttaa Espoon kaupungin perusopetuksen johtaja Juha Nurmi.
Toinen keskeinen vanhempien rooli on osoittaa kiinnostusta koulunkäyntiä kohtaan.

– Se, että kysytään päivittäin mitä koulussa tapahtui ja puhutaan koulusta myönteiseen sävyyn, rakentaa lapselle kuvaa siitä, että koulu on tärkeä ja arvostettava osa elämää. Tutkimukset tukevat tätä, vanhemman kiinnostus kouluun vaikuttaa myönteisesti lapsen asenteisiin ja vähentää koulupoissaoloja. Vaikka vastaus olisi vain teini-ikäisen murahdus, kysyminen kertoo lapselle, että hän on tärkeä ja että hänen arjestaan halutaan kuulla, Nurmi jatkaa.
Koko kylä kasvattaa
Kodin ja koulun välinen luottamuksellinen vuoropuhelu on erityisen tärkeää silloin, kun oppimisessa tai hyvinvoinnissa ilmenee haasteita.
– Me koulussa tunnemme pedagogiikan, mutta huoltaja tuntee lapsensa. Parhaat ratkaisut löytyvät yhdessä, kiteyttää Nurmi.
Espoon kaupunki kehittää kodin ja koulun kumppanuutta palvelumuotoilun keinoin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Mukana tarkastelussa on myös monikulttuurisuus: espoolaiskouluissa puhutaan yli sataa eri kieltä, ja perheiden taustat vaihtelevat suuresti. Tavoitteena on löytää yhteistyön tapoja, jotka tuntuvat toimivilta kaikille perheille.
Vanhempien verkostoituminen ja yhteisten pelisääntöjen sopiminen helpottaa arkea. Kun vanhemmat vetävät yhtä köyttä esimerkiksi kotiintuloajoista tai puhelimen hankinnasta, se luo selkeyttä lapsille ja vahvistaa vanhemmuuden tukiverkkoa.
Kaupunki mukana kasvatuksen kumppanina
Espoon kaupunki tarjoaa laajan valikoiman palveluita, jotka täydentävät koulun ja kodin kasvatustyötä.
– Tavoitteenamme on tarjota laadukasta varhaiskasvatusta, perusopetusta, toisen asteen koulutusta sekä nuorisopalveluita, joissa lasten ja nuorten hyvinvointi on keskiössä. Hyvinvoivat lapset ja nuoret oppivat paremmin, ja siksi panostamme heidän psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa. Yhdessä lasten ja nuorten kanssa kehitämme ratkaisuja muun muassa kestävän kehityksen edistämiseksi. Työmme vaikutukset näkyvät heidän arjessaan ja kantavat aina tulevaisuuteen saakka, kertoo Espoon kaupungin toimialajohtaja Merja Narvo-Akkola.
Osallistaminen on Espoon tapa toimia. Lapset, nuoret ja heidän huoltajansa kutsutaan mukaan vaikuttamaan ja rakentamaan yhteistä tulevaisuutta. Syksyn nuorisovaltuustovaalit tarjoavat espoolaisnuorille konkreettisen kanavan osallistua päätöksentekoon.
Nuorten vapaa-ajan toimintaa suunnitellaan heidän omista toiveistaan ja tarpeistaan käsin. Manimiitti-kysely tavoitti tänä vuonna yli 3000 espoolaista nuorta. Nuorisotiloissa järjestetään talokokouksia, joissa nuoret pääsevät itse vaikuttamaan toiminnan sisältöön ja järjestämiseen.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteinen asia:
• Ole aktiivisesti läsnä lapsellesi.
• Luottamuksellinen vuoropuhelu vanhempien ja koulun välillä on erityisen tärkeää silloin, kun oppimisessa ilmenee haasteita.
• Espoo tarjoaa arjen tueksi maksuttomia palveluita, kuten asukaspuistoja, koulun omia kerhoja ja nuorisotilatoimintaa. Maksullista iltapäivätoimintaa järjestetään 1.–2.-luokkalaisille koulupäivän jälkeen.
Espoo haluaa varmistaa sujuvan ja oppijalähtöisen oppimisen polun varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja aina toiselle asteelle asti. Nuorisopalvelu tavoittaa nuoret myös vapaa-ajalla.