Kiitos uudistuneen lainsäädännön, Suomessa on nopeasti avautunut kymmeniä pienpanimo-myymälöitä. Voidaan puhua trendistä. Ala on kovassa nosteessa niin maailmalla kuin meillä.
Viimeisen viiden vuoden aikana pienpanimoiden määrä on liki tuplaantunut. Pienpanimoliitossa jäseniä on runsaat seitsemänkymmentä. Kaikkiaan Valviran valmistusluvalla toimii lähelle sata pienpanimoa.
Mikä määritellään pienpanimoksi?
Määrittely tehdään verotuksessa litrojen perusteella. Raja kulkee 15 miljoonassa litrassa. Sitä enemmän vuodessa tuottavat lasketaan suurten panimoiden luokkaan. Viidentoista miljoonan litran alle jäävät saavat verohelpotuksia portaittain. Alle 500 000 litran panemisella verohelpotukset tulevat täysimääräisinä – kyseisillä panimoilla on myös oikeus suoramyyntiin omista myymälöistä.
Pienpanimo-oluiden ilmiö on verrattavissa start up -pöhinään: mittakaavaan laitettuna homma on vielä pientä. Silti muutos on ollut nopeaa. Kotona olutta tehneistä harrastajista on kehittynyt ammattilaisia, jotka muutaman hengen panimoissa valmistavat joitain kymmeniä tai satojatuhansia litroja vuodessa – saman minkä iso panimo parissa päivässä. Yhteensä pienpanimot tuottivat viime vuonna olutta 20 miljoonaa litraa.
Leimallista on yritys ja innostus. Laitteisiin investoidaan, brändäys on vahvaa ja monilla on vientivirityksiä. Koulutusta kehitetään eikä työllistämisvaikutuksia pidä aliarvioida.
Aika suosii paikallista ja pientä
Vihkiytymättömälle oleellinen kysymys on silti se, miksi valita juuri pienpanimon tuote. Hiiva on hiiva ja mallas on mallas. Mihin se olut muuksi muuttuu? Jyväskylässä Hiisi-panimoa pyörittävän Pienpanimoliiton puheenjohtajan Mikko Mäkelän mukaan erot voivat kuitenkin olla valtavia.
– Makuskaala on laaja. Maltaita on satoja eri paahtoasteilla ja vivahteilla, karamellisoituja, savustettuja ja muita. Humalalajikkeitakin on kolminumeroinen määrä – greippisiä, pihkaisia, persikkaisia, sitruksisia. Ja hiivoja on lukemattomia. Päälle voi lisätä hedelmät, marjat, yrtit ja vaikka kuusenkerkät. Näitä kaikkia voi lisätä ja yhdistellä.
Erottautuakseen useilla pienpanimoilla on kokeilemisen halu. Vaikka monet valmistavatkin vain perinteisiä laatuja.
Lue myös: Tarinan kautta ruoasta tulee visuaalista taidetta
Laadukkaan oluen tekemistä avittaa Suomen veden erinomaisuus, siitä ei tarvitse poistaa mitään. Pikemminkin saatetaan haluta esimerkiksi lisätä mineraalipitoisuutta. Kuluttajien elämää on helpottanut myös pienpanimoidenkin saatavissa oleva entsyymi, jolla voidaan saavuttaa gluteenittomuus.
Vakiotuotteiden ohella pienpanimoilla on sesonkitarjontaa. Mäkelä tarjoaa suosituksia.
– Kahvia tai chiliä sisältävät oluet sopivat hyvin vaikka suklaan tai suklaisten jälkiruokien kera. Maltaan pieni savuisuus toimii loistavasti savustetun lohen tai kinkun kanssa. Kuusenkerkkä tuo metsän vivahdetta ja marjat mausteina hapokkuutta. Joulun laatikoiden kanssa taas sopii tukevampi maltaisuus ja tummemmat olutlaadut.
