Lukioista puhutaan usein kuluerinä, joita voidaan sopeuttaa väestökehityksen mukana. Mutta kun lähilukio katoaa ja nuori joutuu ottamaan lainaa jo toisen asteen opinnoista selvitäkseen, kyse ei ole enää koulumatkasta tai budjetista. Kyse on siitä, kenellä Suomessa on todellinen mahdollisuus jatkaa korkeakouluun.
– Harvaan asutuilla alueilla lukioiden ylläpitäminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi. Mitä tapahtuu nuorille, joiden lähin lukio voi olla jopa sadan kilometrin päässä? Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietari Meriläinen kysyy.
Nykyinen rahoitusmalli pahentaa tilannetta. Kun opiskelijamäärät laskevat, rahoitus katoaa, mutta kustannukset eivät. Opettajan palkka ja tilat maksavat saman, oli luokassa viisi tai kaksikymmentä opiskelijaa. Pieni lukio ei ole taloudellisesti kannattava, vaikka se olisi alueen nuorille elintärkeä.
– Mitä pienemmäksi hakijamäärät kutistuvat, sitä vaikeampi on houkutella uusia opiskelijoita. Kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää lukiokoulutusta, mutta nuorilla on velvollisuus suorittaa toisen asteen tutkinto. Valtakunnallinen tavoite on, että yli puolet ikäluokasta olisi korkeakoulutettuja. Onko meillä varaa siihen, että nuoret jättävät hakematta lukioon vain siksi, että se on liian kaukana? painottaa Meriläinen.
Lukioverkoston kohtaloa ei voi jättää yksittäisten kuntien harteille. Tarvitaan alueellisia velvoitteita ja rahoitusmalli, joka kannustaa yhteistyöhön. Opiskelijamäärät tulevat vähenemään joka tapauksessa, kysymys on siitä, tehdäänkö muutos hallitusti vai hallitsemattomasti.
Varhainen velkaantuminen kaventaa koulutuspolkua
Suomi on rakentanut menestyksensä sillä ajatuksella, että lähtökohdista riippumatta jokaisella on oikeus kouluttautua niin pitkälle kuin kyvyt kantavat.
– Maksuton toinen aste on vähentänyt opintolainaa ottavien määrää, mutta niillä, jotka lainaa tarvitsevat, velkataakka on kasvanut. Valmistuessa velkaa on keskimäärin noin 7 000 euroa, siis ennen kuin he ovat edes päässeet aloittamaan ammattiin johtavia opintoja. Samalla pienissä lukioissa opintotarjonta ja mahdollisuudet rakentaa omaa opintopolkua kapenevat. Tämä kaikki kasautuu erityisesti harvaan asuttujen alueiden nuorille, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa, Meriläinen muistuttaa.
