Koulu ei ole koskaan ollut yhteiskunnassa passiivisessa roolissa. Nykypäivänä koulun merkitys kuitenkin korostuu entisestään, koska sukujen ja muiden kasvattavien yhteisöjen vaikutus on heikentynyt. Enää koko kylä ei kasvata.
Kasvattavien tahojen vähyys on johtanut siihen, että opettajat kokevat heihin kohdistettavan epäreiluja vaatimuksia ja mielipidepalstoilla ihmetellään, miksi lapset eivät enää opi sujuvasti aakkostamaan ja käyttämään viisarikelloa.
– Kyllä nämä opetetaan koulussa, mutta arjessa tietoa ei enää haeta tietosanakirjoista ja kaikki käyttävät enemmän digitaalisia kelloja. Mikään ei juurru aktiiviseksi taidoksi ilman jatkuvaa harjoitusta, sanoo koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo OAJ:sta.
Opetussuunnitelmaan ei voi aina vain lisätä opetettavaa vaan siitä pitää myös karsia.
– Tärkeimpiä taitoja ovat edelleenkin luku- ja kirjoitustaito sekä peruslaskutaidot. Kun lapsi saa niiden lisäksi perusymmärryksen eri tieteenaloista, alkaa muodostua yleissivistys. Yleissivistyksen sisältö on ajassa elävä ja uusiutuva.
Koulun tehtävänä on kasvattaa fiksuja kansalaisia
Tekoälyn roimat harppaukset ovat saaneet jotkut ajattelemaan, että yleissivistys on turhaa. Miksi koulussa käytetään aikaa sellaiseen, minkä koneet tekevät ihmistä nopeammin ja paremmin jo nyt?
– Opetuksen tavoitteena ei ole kasvattaa digitaalisia kuluttajia vaan koulussa opitaan, miten digitaalisessa maailmassa toimitaan taitavasti mutta myös kriittisesti ja turvallisesti. Koulun tehtävänä on myös opettaa, miten hankitaan tietoa ja jäsennellään tietomassoja, koska tekoälyn myötä mekaanista ajattelua vaativat tehtävät vähenevät ja päättelyä vaativien tehtävien osuus kasvaa.
Sivistys ei ole vain tiedollista, vaan myös eettisyyttä, kädentaitoja, luovuutta sekä kulttuurin ja taiteen ymmärrystä. Tämä monipuolisuus vain korostuu digitalisaation aikana.
– Koulun tehtävä on kasvattaa omilla aivoillaan ajattelevia kansalaisia, jotka tulevat toimeen toistensa kanssa ja osaavat niin kriittisen, loogisen kuin luovankin ajattelun. Näin yleissivistys on perusta sille, että he kykenevät muuttamaan maailmaa paremmaksi, kun on heidän vuoronsa olla päättävässä asemassa. Siksi sivistyksellä on itsetarkoitus nyt ja tulevaisuudessa, Salo kiteyttää.
