Suomen väestö ikääntyy ja alueelliset erot kasvavat nopeasti. Muutos haastaa koko koulutusjärjestelmän kouluverkon rakenteista osaavan henkilöstön riittävyyteen ja oppimisen tukeen. Ratkaisut edellyttävät yhteistä visiota ja pitkäjänteistä politiikkaa.
– Koulutus on yksi harvoista keinoista, joilla voidaan aidosti tasoittaa väestökehityksen seurauksia ja vahvistaa Suomen elinvoimaa. Olemme yhteiskuntana reagoineet tähän murrokseen hitaasti. Vaikka väestökehityksen suunta on ollut tiedossa pitkään, ratkaisuja on alettu etsiä vasta viime vuosina. Tämä ei ole ohimenevä ilmiö ja sama rakennekehitys näkyy laajalti muissakin länsimaissa, Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä toteaa.
– Nyt tarvitaan selkeä asennemuutos: koulutusta ei tule tarkastella kulueränä, jota tasapainotetaan säästöillä, vaan rakenteellisena vastauksena demografisiin haasteisiin. Koulutus auttaa Suomea vastaamaan pienenevien ikäluokkien tuomiin muutoksiin, vahvistamaan osaavan henkilöstön saatavuutta, tukemaan kasvukeskusten monikielisyyttä ja kaventamaan alueellisia eroja, painottaa Kelhä.
Elinikäinen oppiminen rakentaa kansallista kestävyyttä
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä joka neljäs suomalainen on täyttänyt 65 vuotta. Ikääntyneiden palveluntarve kasvaa, mutta samalla korostuu tarve vahvistaa senioriväestön digiosaamista ja mahdollisuuksia osallistua. Vapaan sivistystyön ja jatkuvan oppimisen palveluilla olisi tässä keskeinen rooli.
– Elinikäisen oppimisen tarve kasvaa työelämän nopean muutoksen myötä. Aikuisille tarvitaan joustavia väyliä uudelleenkouluttautumiseen ja osaamisen syventämiseen. Tämä koskee myös opetusalaa: erityisopettajista on pulaa koko maassa, mutta aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on kaventanut mahdollisuuksia hakeutua uuteen koulutukseen, huomauttaa Kelhä.
Väestökehityksen seurauksia ei voida poistaa, mutta niitä voidaan tasoittaa. Juuri siksi koulutuksella on poikkeuksellisen suuri merkitys ja siksi sen kehittäminen vaatii nyt sekä pitkäjänteistä suunnittelua että rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka kantavat tämän vuosikymmenen yli. Elinikäinen oppiminen on yksi keskeisimmistä keinoista vahvistaa sekä taloudellista kilpailukykyä että ihmisten hyvinvointia.
