Nykytutkimus tukee sitä, kuinka koulun fyysisellä ympäristöllä on selvä vaikutus oppilaiden tuloksiin. Se vaikuttaa hyvinvointiin, turvallisuuteen ja oppimismahdollisuuksiin.
Tutkimusten mukaan huolellisella suunnittelulla voidaan edistää nuorten halua opiskella sekä saada heidät tuntemaan turvallisuutta ja osallisuutta. Suunnittelulla on suuri merkitys oppilaiden täyden potentiaalin saavuttamisessa, se vaikuttaa myös koulun työympäristön toimivuuteen.
Sisustusratkaisut, joissa häiriötekijät on minimoitu ja joita voi muokata joustavasti eri oppimistilanteiden vaatiman keskittymistason mukaisesti, takaavat tilojen pitkäkestoisen käytettävyyden ja helpon uudistamisen.
Turvatut aivot ovat terävät
Oppimisessa on suurelta osin kyse turvallisuudesta ja keskittymisestä. Tietojen omaksumiseksi ja hyödyntämiseksi on kyettävä keskittymään ilman häiriötekijöitä. Aivot tarvitsevat paljon hoivaa kasvuiässä, sillä jopa 80% aivojen kehityksestä tapahtuu alle 25-vuotiaana.
– Tulee tietää, että aivot eivät illalla nukkumaan mennessä ole samat, kuin olivat aamulla ylös noustessa, sanoo aivotutkija Rolf Ekman kuvatessaan, miten aivot kehittyvät ja oppivat uusia asioita joka päivä.
Nykyään tiedämme, että ihmisen kyky multitaskata on myytti. Totuus on, että erityisesti nuoret aivot, jotka tallentavat uutta tietoa, voivat keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Häiriötekijöiden vähentäminen koulussa on siksi ratkaisevan tärkeää.
Suunniteltaessa joustavia oppimisympäristöjä otetaan samalla huomioon myös nykyaikana kasvaneet erityistarpeet. Jos erilaiset aistivaikutelmat häiritsevät, eikä oppimisympäristö ole selkeä, se voi viedä kaikki voimat oppimiselta.
Fyysinen ympäristö on tärkeä osa kokonaisuutta; sen on toimittava yhdessä pedagogisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Kinnarpsin kokemuksen mukaan onnistuneen oppimisympäristön avain on nähdä ja priorisoida fyysisen ympäristön merkitys alusta alkaen.
Miten oppimisympäristöt vaikuttavat oppilaiden ja henkilöstön arkeen?
Lue Education Solution -lehti
