Yhteisöllisyys rakentuu kohtaamisista ja luottamuksesta. Kun koulu ja koti toimivat aidosti yhdessä, syntyy kasvua kannatteleva verkko. Vanhemmat eivät ole koulun ulkopuolisia tarkkailijoita vaan olennainen osa kouluyhteisöä.
– Tässä yksilöllisyyttä korostavassa ajassa olemme unohtaneet, kuinka paljon tarvitsemme toisiamme. Kun perheet voivat hyvin, myös lapset voivat hyvin. Kun koulun ja kodin välinen yhteys on vahva, oppimisen edellytykset paranevat. Silti vanhempien osallisuus kouluarjessa on monessa koulussa jäänyt hyödyntämättömäksi voimavaraksi. Vanhemmilla on ainutlaatuista asiantuntijuutta oman lapsensa osalta – ja juuri siksi heidän äänensä tulisi kuulua, vaikkapa edustuksellisuuden kautta, muistuttaa Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Kati Rita.
Vanhempien yhteisöllisyys on tehokas keino ehkäistä kiusaamista. Kun lapset tietävät, että vanhemmat tuntevat toisensa ja pitävät yhteyttä, syntyy turvaverkko, jossa ongelmat havaitaan ajoissa ja monet konfliktit voidaan ratkaista jo ennen kuin ne ehtivät syntyä.
Kun koulun ja kodin välinen yhteys on vahva, oppimisen edellytykset paranevat. Silti vanhempien osallisuus kouluarjessa on monessa koulussa jäänyt hyödyntämättömäksi voimavaraksi.
– Yksi sitkeimmistä väärinkäsityksistä on, että vanhempien aktiivisuus viestisi epäluottamusta kouluun. Todellisuudessa tilanne on juuri päinvastainen. Osallistuminen kertoo välittämisestä ja halusta rakentaa yhteistyötä. Mutta jos kotiin otetaan yhteyttä vasta kriisitilanteessa, niin vanhemman ja koulun välinen vuorovaikutus alkaa jo valmiiksi jännitteisessä tilanteessa. Mitä jos keskustelut käytäisiin jo hyvän sään aikana? ehdottaa Rita.
Yhteiset tapahtumat kuten pihapelit tai elokuvaillat auttavat vanhempia tutustumaan toisiinsa. Kokemusten jakaminen ja mahdollisuus tulla kuulluksi lisäävät myös vanhempien hyvinvointia.
Pieni tuki toisi ison hyödyn
– Yhdistystoiminta on nykyään todella kallista, esimerkiksi pankkitilin pitää olla yritystili. Mokkapalojen leipomisella ei enää pärjää, kun samoista varoista kilpailevat urheilu- ja harrastusseurat. Jotta vanhempainyhdistykset voisivat pyörittää edes perustoimintaa, tarvitaan rahaa, Rita huomauttaa.
Olisi hyvä, että myös opetussuunnitelmaan kirjattaisiin vahvemmin koulun velvoite tukea vanhempien yhteisöllisyyttä. Ilman velvoitetta on harvoin toimintaa.
