Skip to main content
Etusivu » Vastuullinen kuluttaja » Asennevamma vaikein vamma
Yhdenvertaisuus

Asennevamma vaikein vamma

Esteettömyyden ja palvelujen saavutettavuuden lisäksi vammaisten yhdenvertaisuus edellyttää myös positiivista erityiskohtelua. Kuva: Getty Images

Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja

Yhdenvertaisuuden perusta on kaikkien ihmisten pääseminen samalle viivalle. Esimerkiksi monet vammaiset pystyisivät kohtuullisilla mukautuksilla olemaan selkeästi enemmän mukana työelämässä. 

Työnantaja on Suomessa velvollinen edistämään työntekijöidensä yhdenvertaisuutta. Lisäksi työnantajalla on erityisvelvoitteita vammaisia ihmisiä kohtaan.

– Yhdenvertaisuus tarkoittaa sen varmistamista, että ihmisillä on samanlaiset mahdollisuudet olla osallisena yhteiskunnassa. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan myös myönteistä erityiskohtelua, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Eduskunnan Vammaisasian yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimiva Mäkisalo-Ropponen kertoo, että yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee rekrytointitilanteita koskevia kanteluita kaikkein eniten juuri vammaisilta henkilöiltä.

– TE-toimistoissa ei ole riittävästi asiantuntijuutta toimia vammaisen henkilön ja työnantajan rinnalla työllistymisprosesseissa.

Työnantajat eivät Mäkisalo-Ropposen mukaan useinkaan ole selvillä korvauksesta, jota heidän on mahdollista saada kohtuullisten mukautusten tekemiseen. Erityisesti tarvitaan kuitenkin asenteiden muutosta.

– Tärkeä asennemuutos työllistymiseen liittyen on se, etteivät vammaiset ole sosiaali- ja terveystoimen vaan TE-toimistojen asiakkaita. Asennevamma on usein se vaikein vamma. 

”Kaikilla tulisi olla oikeus tehdä työtä”

Esteettömyyden ja palvelujen saavutettavuuden lisäksi vammaisten yhdenvertaisuus edellyttää myös positiivista erityiskohtelua.

– Tässä mietitään yksilöllisesti, miten vammaiselle henkilölle mahdollistuvat yhtäläiset osallistumismahdollisuudet ei-vammaisten kanssa, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Samalla hän muistuttaa, että vammaiset eivät ole potilaita, vaikka usein kuulee edelleen niin puhuttavan. 

Mäkisalo-Ropponen painottaa, että kaikilla ihmisillä tulisi olla oikeus tehdä työtä. Kuva: Getty Images

– Itse käytän vammaisista henkilöistä puhuessani termiä osatyökykyinen. Se ei kuitenkaan ole hyvä käsite. Kaikki me olemme osatyökykyisiä, jos meidät laitetaan itselle sopimattomaan työhön, Mäkisalo-Ropponen jatkaa.

Mäkisalo-Ropponen pitää surullisena ja valitettavana sitä, että vammaisten työllisyys on heikompaa kuin ei-vammaisten.

– On tärkeää ymmärtää, että monet vammaiset todella pystyvät työskentelemään normaalisti, jos kohtuulliset mukautukset järjestetään asianmukaisesti.

Mäkisalo-Ropponen painottaa, että kaikilla ihmisillä tulisi olla oikeus tehdä työtä ja kokea työpanoksensa olevan merkityksellinen.

– Suomi tarvitsee kaikkia kansalaisiaan ja kaikkien osallisuutta yhteiskunnassa.

Next article