Pimeys, sade ja vaihtelevat keliolosuhteet muuttavat ajamisen vaatimuksia. Turvallisuus syntyy oikeasta tilannenopeudesta, riittävästä turvavälistä, vireydestä ja keskittymisestä.
– Kyse on valintojen ketjusta. Osa valinnoista tehdään jo ennen ajoa, mutta syksyllä myös koko ajomoodi pitää muuttaa olosuhteita vastaavaksi, painottaa Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo, kuljettajien jatkokoulutus.
Ajotapa näkyy myös siinä, miten kuljettaja suhtautuu nopeuteen.
– Fintrafficin liikennetietojen mukaan noin puolet Suomen pääteillä liikkuvista kuljettajista ajaa ylinopeutta. ESRA3-kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat taajamien ulkopuolisiin ylinopeuksiin sallivammin ja ajavat ylinopeutta useammin kuin eurooppalaiset keskimäärin, Vuoristo sanoo.
Pimeässä havaintoaika lyhenee
Näkyvyyden ja pidon heikentyessä nopeutta on alennettava ja turvaväliä kasvatettava. Tieliikennelain lähtökohtana on, että ajoneuvo on pystyttävä pysäyttämään tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Pimeässä samat vaarat havaitaan myöhemmin kuin valoisalla, joten muiden tienkäyttäjien näkyminen korostuu. Liikenneturvan testeissä heijastinta käyttävä jalankulkija on voitu havaita kaukovaloilla parhaimmillaan jopa 600 metrin päästä. Ilman heijastinta jalankulkija voi vastaantulevan liikenteen häikäistessä erottua lähivaloilla vasta 20–30 metrin etäisyydeltä.
– Siksi kaikkien tienkäyttäjien kannattaa panostaa näkymiseen, Vuoristo muistuttaa.
Myös vireystila vaikuttaa siihen, miten kuljettaja havainnoi liikennettä. Unen puute laskee vireyttä, mutta ongelmana voi olla myös liian korkea vireystila. Voimakas kiihtymys tai muu tunnetila voi kaventaa huomiota ja heikentää keskittymistä.
Vuoristo tiivistää turvallisen ajamisen kolmeen perusasiaan: olosuhteisiin sopivaan nopeuteen, riittävään turvaväliin ja ajamiseen keskittymiseen.
– Turvallinen ajaminen ei vaadi mitään ihmeellistä. Kyse ei ole ydinfysiikasta, vaan ihan tavallisista perusasioista, summaa Vuoristo.
