Kyberturvallisuus on noussut liiketoiminnan ja yhteiskunnan kriittiseksi kivijalaksi. Digitalisaation ja teknologian nopea kehitys tuo mukanaan valtavia mahdollisuuksia, mutta samalla myös yhä monimutkaisempia uhkia, jotka edellyttävät jatkuvaa kehittämistä.
Suomessa kyberturvallisuus on nostettu vahvasti esiin hallitusohjelmassa. Esimerkiksi kyberturvallisuusstrategia uudistettiin ja tavoitteena on kirkastaa viranomaisten vastuunjakoa, tehostaa tiedonvaihtoa ja varmistaa, että lainsäädäntö pysyy mukana teknologian kehityksen vauhdissa.
NIS2-direktiivi ja kyberturvallisuuslaki luovat pohjan uudelle aikakaudelle
Osana kehitystä Suomessa astui huhtikuussa 2025 voimaan uusi kyberturvallisuuslaki, joka perustuu EU:n NIS2-direktiivin vaatimuksiin. Laki asettaa tiukempia velvoitteita erityisesti kriittisillä aloilla toimiville organisaatioille. Riskienhallinta, poikkeamien raportointi ja toimitusketjujen turvallisuus ovat nyt lainsäädännön ytimessä.
Laki velvoittaa organisaatioita varautumaan kyberuhkiin ennakoivasti ja kehittämään järjestelmiään jatkuvasti. Kyberturvallisuus ei ole enää pelkästään IT:n asia – se on osa organisaation laajempaa resilienssiä ja toimintavarmuutta.
Yhteistyö ja osaamisen kehittäminen ratkaisevassa roolissa
Kyberturvallisuus ei rakennu pelkästään teknisten ratkaisujen varaan. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on välttämätöntä, erityisesti kriittisten palveluiden turvaamisessa. Suomessa tätä yhteistyötä on vahvistettu kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti, mutta NIS2-direktiivi ja kyberturvallisuuslaki korostavat entisestään organisaatioiden omaa vastuuta ja toimitusketjujen hallintaa.
Samalla henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeämpää kuin koskaan. Digitaalisen sisällön kriittinen tarkastelu, huijausten tunnistaminen ja perustietoturvataidot ovat olennaisia suojauskeinoja kehittyviä uhkia vastaan.
Lainsäädäntö ohjaa, mutta kehitys on jatkuvaa
Kyberturvallisuus on maraton, ei sprintti. Vaikka NIS2-direktiivi ja kyberturvallisuuslaki asettavat nyt uudet raamit organisaatioiden toiminnalle, uhkien kehittyvä luonne vaatii jatkuvaa valmiuden parantamista.
Organisaatiot, jotka ottavat kyberturvallisuuden osaksi strategiaansa ja näkevät sen kilpailuetuna – eivät pelkästään velvoitteena – pärjäävät paremmin kilpailussa. Turvallisuus on investointi, joka tukee toimintavarmuutta ja luottamusta.
Artikkelin on kirjoittanut Tietoturva ry:n hallituksen jäsen, Vaasan Yliopiston turvallisuusoikeuden apulaisprofessori Jyri Paasonen.
