Länsisuomalaiset vihtovat, itäsuomalaiset vastovat. Raja kulkee suunnilleen Päijänteen halki Suomen pituussuunnassa.
Oikea vastan/vihdan tekoaika on yleensä juhannuksen tienoista heinäkuun alkupuolelle. Ennen sitä koivunlehdet ovat liian pehmeitä ja sen jälkeen lehdet irtoavat herkemmin.
Vastaksien/vitsaksien taittaminen ei ole jokamiehen oikeutta, vaan siihen täytyy aina olla maanomistajan lupa.
Tehdäänkö vasta/vihta hies- vai rauduskoivusta, siinä on ainakin kaksi eri koulukuntaa. Rauduskoivua pidetään kestävämpänä ja se tulee lehteen yleensä ennen hieskoivua. Hieskoivun oksat ovat notkeampia ja sopivat hyvin ainakin sidosvitsoiksi. Jotkut ovat myös sitä mieltä, että hieskoivusta lähtee voimakkaampi koivun tuoksu.
Myös koivusta tehdyn löylypiiskan valmistaminen poikkeaa pitkin Suomen maata. Länsi-Suomessa oikeaoppinen vihta sidotaan taivutetulla koivun oksalla viuhkamaiseen muotoon. Itä-Suomessa taas vasta pyöräytetään koivunvarvusta kierretyllä pannalla eli lenkillä ja ladotaan muodoltaan pyöreäksi.
Olipa vasta tehty hies- tai rauduskoivusta tärkeintä on sen oikeaoppinen käyttäminen: ”Vastominen eli vihtominen pitää aloittaa päästä ja edetä ajamalla taudit pois varpahista varvikkoon, sormenpäistä sammaleen”, sanoo suomalainen kansanviisaus.
Kirjoittaja on Suomen Saunaseura ry:n Raili Vihavainen.
