Oppimistulosten laskeva käyrä ei näytä toipumisen merkkejä eikä koulutukseen taideta saada lisää rahaa tulevinakaan hallituskausina. Miksi emme saa nykyisellä rahoituksella samoja tuloksia kuin aiemmin?
– Maailma on muuttunut ja haasteet, joihin koulun on vastattava, ovat kasvaneet. Koulutuksen rahoitus ei ole seurannut mukana ja lopputuloksena taso tippuu, sanoo koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:sta.
Nuppilukuun perustuva rahanjako on tasapuolinen, mutta kun ikäluokat pienenevät, rahoituskin pienenee.
– Jotta oppimis- ja koulutustason suunta saadaan käännettyä, tulisi ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat rahat ohjata takaisin koulutuksen vahvistamiseen.
Nuppiluvun rinnalla rahoitusta voisi ohjata sivistysindikaattori
Inflaation takia koulutukseen käytetään aiempaa enemmän rahaa, mutta opetuksen osuus kokonaisuudesta on kaventunut, koska kuljetusten ja rakennusten suhteellinen osuus on kasvanut.
– Talouspuheen keskellä sivistys ja koulutuksen laatu tahtovat jäädä jalkoihin. Tarvitaan selkeää ohjausta eli numeerisia arvoja, joilla rahoitus kanavoituu oikein.
Alanko ehdottaa, että mallia otettaisiin HYTE-kertoimesta, jonka laatua ohjaava vaikutus on ollut sote-alalla yllättävän hyvä.
– Nuppiluvun rinnalla voisi olla sivistysindikaattori, jonka perusteella kunta voisi saada enemmän rahaa. Laatupisteitä voisi saada esimerkiksi ryhmäkoosta ja oppimisen tuen toteutumisesta.
Koulutuksen laatu on Suomen kohtalonkysymys – Olemmeko valmiita, kun suhdanne vaihtuu?
”Koulutuspolitiikan kvartaali on 25 vuotta” ei ole tuulesta temmattu ilmaus: korjaamme nyt satoa 1970-luvulla tehdyistä koulutuspäätöksistä.
– Silti visiomme ulottuvat vain vuoteen 2040, mikä on aivan liian pian. Lisäksi visioissa puhutaan asioista, jotka ovat akuutteja nyt eivätkä vasta 15 vuoden päästä.
OAJ:n tilaamassa taloustieteen tutkimuskoosteessa todettiin, että talouskasvua ei voi syntyä ilman laadukasta koulutusta eli osaavampaa työvoimaa.
– Koulutukseen panostaminen on kriittistä Suomen kilpailukyvylle ja jalostusasteen nostolle tulevaisuudessa. Järkevintä olisi huolehtia pohjakoulutuksen korkeasta laadusta, koska sen avulla on mahdollista oppia uutta nopeasti, Alanko korostaa.
